Tulevaisuuden arvailijasta tulevaisuuden tekijäksi

Yritysten on aika muuttaa tulevaisuusorientaatiotaan. Sirkka Heinonen ja Jerome C. Glenn vaativat uutta asennetta johtajilta.

Wanhassa Satamassa pidetyssä syksyn Radical Futures –foorumissa keskusteltiin haasteista, joita tulevaisuuden monimutkaistuva maailma asettaa yrityksille ja strategioista, joilla niistä voidaan selvitä menestyksellä. Mitä monimutkaistuva yhteiskunta käytännössä merkitsee? Minkälaista evoluutiota yritys tarvitsee pärjätäkseen yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä?

Sivusilmällä menestykseen

Päivän ensimmäinen puhuja, tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen, puhui yritysten ääreisnäöstä ja siitä, miten sitä voidaan kehittää. Painopisteen siirtäminen tulevaisuuden ennustamisesta tulevaisuuden ennakointiin ja suunnitteluun tuo yritykselle kilpailuetua. Riskien ja mahdollisuuksien varhainen tunnistaminen on nopeiden muutosten tulevaisuudessa arvokas taito.

Tutkimukset osoittavat, että tulevaisuudentutkimuksella on positiivinen vaikutus yrityksen menestykseen. Silti monet yritykset eivät vieläkään osaa kerätä ja hyödyntää tulevaisuustietoa. Heinonen vertaa ennakointimenetelmiä näköaistiin. Tarkan näön alue rajoittuu vain viiteen prosenttiin koko näkökentästämme. Näkökenttämme äärialueet ovat erikoistuneet liikkeen havaitsemiseen, mikä on ollut tärkeää selviytymisellemme. Myös yritysten olisi hyvä nähdä liike, joka tapahtuu oman toimintakentän ulkopuolella. Kun lähestyvä liike havaitaan jo näkökentän reunoilla, ollaan siihen valmiita reagoimaan silloin, kun se on tullut silmien eteen. Ääreisnäön alueella tapahtuva liike ilmenee heikkoina signaaleina, joita on opeteltava tulkitsemaan. Tähän ei ole yhtä oikeaa menetelmää.

Tärkeää, mutta haasteellista yritykselle on relevanttien signaalien tunnistaminen, mikä kehittyy vain harjoittelun myötä. Erityisen olennaiseksi asiaksi ääreisnäön kehittämisessä nousee yrityskulttuurin rooli. Tästä tunnuttiin olevan salissa varsin yksimielisiä. Tulevaisuuden ennakointia ja suunnittelua ei voi eristää omaksi yksikökseen, vaan ääreisnäkö on oltava käytössä jokaisella yrityksen henkilöllä kaikilla tasoilla. Kyse on uteliaisuuden kulttuurista, jossa kannustetaan luovaan ajatteluun ja rohkeaan näkemysten esittämiseen. Työntekijöiden ei pitäisi joutua ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa heiltä odotetaan innovatiivisia visioita, mutta kvartaalitalouden ohjaamia tuloksia. Johtajat ovat avainasemassa näyttäessään omalla toiminnallaan esimerkkiä koko organisaatiolle. Vain heidän sitoutumisensa kautta tietoisuus voi levitä koko yritykseen ja synnyttää yleisen valppauden ilmapiirin.

Yritykset kaipaavat konkreettisia ratkaisuja tulevaisuustiedon hyödyntämiseen. Usein tulevaisuus- ja innovaatiopuhe jää etäiseksi ja elitistiseksi. Muuttuakseen toiminnaksi se pitäisi arkipäiväistää. Heinonen ehdottaa esimerkiksi säännöllisiä tulevaisuusdialogeja, joissa nostetaan esiin provosoivia kysymyksiä ja kommentoidaan niitä avoimessa hengessä. Visuaalinen materiaali ja tulevaisuuden kokeminen esimerkiksi roolipelien avulla auttaa erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisessa. Myös fyysisellä tilalla on merkitystä luovan tulevaisuusajattelun edistämisessä.

Lisää yritysten ääreisnäöstä voi lukea teoksesta Peripheral vision: Detecting the Weak Signals That Will Make or Break Your Company. George S. Day & Paul J. H. Schoemaker. Harvard Business School Press.

Yhdessä älykkäämmäksi

Päivän toinen puhuja, Jerome C. Glenn on kokenut tulevaisuudentutkija, jonka ansioluettelo on kunnioitusta herättävä. Hän on ehtinyt 37-vuotisen uransa aikana toimia niin monella eri taholla, että on saanut harvinaisen monipuolisen näkemyksen tulevaisuustietoon eri aloilta. Hän onkin lähellä tulevaisuudentutkimuksen monitaituria, joka tietää "kaikesta kaiken".

Glennillä on ratkaisukeskeinen lähestymistapa tulevaisuudentutkimukseen. Hänellä on selkeitä käytännön ehdotuksia tulevaisuuden haasteista selviämiseen, mikä onkin tulevaisuudentutkimuksen varsinainen tavoite. Glenn on tehnyt oman panoksensa myös tulevaisuudentutkimuksen metodien kehittäjänä ja käsitteiden luojana. Foorumissa pitämässään luennossa hän lähestyy tulevaisuuden globaaleja haasteita luomiensa käsitteiden kautta.

Conscious-technology. Teknologioiden älyllistyminen ja fuusioituminen tulee leimaamaan informaatioyhteiskunnan jälkeistä aikaa. Tulevaisuuden megatrendinä Conscious-technology tarkoittaa sekä ihmisen teknologisoitumista että teknologian inhimillistymistä. Raja elollisen ja elottoman, ihmisen ja koneen välillä hämärtyy eikä älykkyys ole enää ihmisen yksinoikeus. Myös virtuaalinen ja todellinen maailma tulevat lähentymään toisiaan ja ihmiset tulevat olemaan yhtä aikaa eri todellisuuksissa. Nykynäkökulmasta kaaosmaiselta vaikuttava tilanne tulee Glennin mukaan olemaan hallittavissa oleva olotilamme, jonka koemme normaaliksi.

Collective Intelligence. Tulevaisuuden yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa juuri oikeaan aikaan saatu tieto tulee entistä merkittävämmäksi. Collective Intelligence on ominaisuus, joka syntyy tiedon, älyn, teknologian ja niitä käyttävien asiantuntijoiden verkostomaisesta yhteistyöstä. Olennaista tässä synergisessä tiedonmuodostuksessa on sen jatkuva päivittyminen palautteen kautta. Tiedon ajankohtaisuuden ja luotettavuuden takaavat mahdollisimman laajan globaalin asiantuntijajoukon pääsy vaikuttamaan tietoon reaaliaikaisesti verkossa. Wikipedia on yksi varhainen esimerkki kollektiivisesta älystä. Glenn on myös ollut itse luomassa energiatietoa käsittelevää verkostoa ja tietokantaa, joka toimii saman periaatteen mukaisesti. GENIS-tietokantaa (Global Energy Network and Information System) voidaan käyttää tiedon hankkimiseksi päätöksenteon tukena esimerkiksi ilmastokysymyksissä.

Yrityksissä kollektiivista älyä voidaan hyödyntää tulevaisuustiedon systemaattisessa hankkimisessa, jolloin on tärkeää, että jokainen yrityksen henkilö osallistuu siihen aktiivisesti. Kollektiivisen älyn hyödyntäminen kuitenkin edellyttää, että jokainen työntekijä on perillä yrityksen visiosta ja strategiasta ja tietää, miten osallistua tiedon hankintaan ja vastaanottamiseen. Tämän takaaminen on johdon tehtävä ja Glenn kutsuu sitä käsitteellä Management by Understanding.

Transinstitutions. Glenn hahmottelee uudenlaisia yhteiskunnan toimijoita kehittämällään transinstituution käsitteellä. Näiden toimijoiden jäsenistö muodostuu eri instituutioiden, kuten hallitusten, järjestöjen, yritysten ja yliopistojen edustajista. Olennaista on, että eri sektorit ovat tasapuolisesti edustettuina ja jakavat sekä instituution rahoituksen että päätösvallan tasa-arvoisesti. Myös päätökset vaikuttavat yhtälailla kaikkien jäsenten toimintaan. Transinstituution hyöty on siinä, että se pystyy yhdistämään erilaisten systeemien edut ja näin hyödyttämään jokaista tahoa paremmin kuin mihin ne yksin pystyisivät. Se takaa myös sen, että mikään yksittäinen toimija ei pääse itsekkäästi ajamaan omaa etuaan muiden kustannuksella. Glennin johtamalla tulevaisuudentutkimusta tekevällä Millennium Projectilla on hänen mukaansa mahdollisuus tulla transinstituutioksi.

The Millennium Project julkaisee vuosittain laajan raportin State of the Future, johon on koottu globaaleja tulevaisuuden haasteita ja mahdollisia ratkaisukeinoja niihin. Lisää tietoa osoitteesta www.stateofthefuture.org.

Minni Kanerva